Feeds:
Artikkelit
Kommentit

AJANKOHTAISTA

Uusi harpputapahtuma Helsinki Harp Festival järjestettiin 13.-16.2.2020 Helsingissä Musiikkitalossa. Tapahtuman monipuolisessa ohjelmassa oli mm. konsertteja, mestarikursseja, kilpailu ja harppuorkesteri nuorille.

Lue Helsinki Harp Festivalin taiteellisen johtajan Päivi Severeiden, Suomen harpistit ry:n puheenjohtajan Pauliina Kallion, kilpailukoordinaattori Iván Bragado Povedan ja kilpailuvoittaja Viviane Nüschelerin haastattelut.

Näiltä sivuilta löydät tietoa harpusta ja harpunsoitosta, harppukonserteista ja -tapahtumista sekä Suomen harpistit ry:stä. Tutustu harpun rakenteeseen tai lataa ohjeet kielen solmimiseen, selaile tulevia ja menneitä tapahtumia tai tutustu linkkien kautta harpistien kotisivuihin.

Sivut on luotu syksyllä 2010 ja niitä ylläpitää yhdistyksen hallitus.

UUSI SUOMALAINEN HARPPUFESTIVAALI

Suomen Harpistit ry järjesti yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa uuden suomalaisen harppufestivaalin Helsinki Harp Festivalin 13.-16.2.2020 Helsingin Musiikkitalolla.
Festivaali keräsi yhteen suomalaisia ja pohjoismaisia harpisteja ja tarjosi lukuisia konsertteja, mestarikursseja, kilpailun ammattiopiskelijoille sekä musiikkiopistolaisille tarkoitetun katselmuksen. Festivaali suunnattiin kaikille harpunsoitosta kiinnostuneille, oppilaista ammattilaisiin sekä tietysti suurelle yleisölle.
Monipuolisen konserttitarjonnan lisäksi ohjelmassa oli erityisesti musiikkiopistotasoisille soittajille suunnattua ohjelmaa:
* Gabriella Bosion mestarikurssi 13.2.
* Katselmuskonsertti 13.2.
* Harppuorkesteri lauantaina 15.2.

Suomen Harpistit ry myi tapahtumaan festivaalipassia jonka Suomen Harpistit ry:n jäsenet saivat etuhintaan. Passin hintaan sisältyivät kaikki festivaalin tapahtumat (paitsi festivaalin etkoille Palefacen kanssa 12.2 ja juhlaillalliselle 15.2), festivaalikassi, ohjelmakirja sekä leipä ja juoma sunnuntaina.

Konsertteihin oli myös mahdollista ostaa yksittäisiä pääsylippuja Sibelius-Akatemian kautta.
Tapahtuma oli ainutlaatuinen ja ensimmäinen koskaan Suomessa järjestetty suuri harppufestivaali. Festivaali tarjosi jokaiselle harpunsoitosta kiinnostuneelle  ennennäkemättömän laajan näköalan harppumusiikkiin ja esitteli suomalaisia ja  pohjoismaisia harpisteja. Kiitos kaikille mukana olleille, niin festivaalin järjestäjille ja esiintyjille kuin yleisölle sekä mestarikursseille ja kilpailuun osallistuneille!
Harpputerveisin,
Festivaalin järjestely- ja taiteellinen toimikunta:
Päivi Severeide – taiteellinen johtaja
Reija Bister
Pauliina Kallio –  harppuorkesterivastaava
Saara Olarte- rahastonhoitaja
Lily-Marlene Puusepp

Helsinki Harp Competition 2020 on ensimmäinen Suomessa järjestetty kansainvälinen harppukilpailu. Kilpailun voitti sveitsiläinen Viviane Nüscheler (s. 1996). Hänet palkittiin myös parhaasta Vladimir Agopovin Solveig’s Dream -kappaleen esityksestä.

Tällä hetkellä Viviane opiskelee Zürichin konservatoriossa (ZHdK) Sarah O’Brianin oppilaana ja opettaa harpunsoittoa musiikkikoulu Alatossa. Viviane on osallistunut Sveitsin kansallisiin nuorten musiikkikilpailuihin vuodesta 2000 lähtien. 1. palkinnon solistisessa kilpailussa hän voitti ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Katri Tikka haastatteli Vivianea.

Millainen kokemus oli osallistua Helsinki Harp Competition -kilpailuun?

Olin todella innostunut vierailusta Suomeen. Musiikkitalo rakennuksena, konserttisalit ja erityisesti kilpailun toimivat järjestelyt tekivät minuun vaikutuksen. Minulle jäi aikaa myös tutustua kaupunkiin ja kuunnella festivaalin muita konsertteja. Kilpailusta jäi kauniita muistoja, ei vain siksi että voitin ensimmäisen palkinnon, vaan myös siksi että tapasin monta ihanaa ihmistä jotka tekivät vierailustani Helsingissä ikimuistoisen.

Miten aloitit harpunsoiton ja päätit ryhtyä ammattimuusikoksi?

Kun olin kahdeksan, pääsin kokeilemaan eri soittimia paikallisessa musiikkiopistossa. En tiedä miksi valitsin harpun, muistan vain että se oli ainoa soitin jota kokeilin kahdesti sinä päivänä. Ehkä viehkeä ulkomuoto ja pehmeä ääni tekivät vaikutuksen.

Aluksi harpunsoitto oli pelkkä harrastus, ja koulussa valitsin kuvataidelinjan musiikin sijaan. Matkan varrella oli ylä- ja alamäkiä, mutta kiitos ihanan opettajani Yvonne Deuschin huomasin että minussa olisi ainesta muusikoksi.

Olet osallistunut moneen kilpailuun ja saanut useita palkintoja, mm. 1. palkinnon kansainvälisessä Marcel Tournier kilpailussa vuonna 2019.
Miten valmistaudut kilpailuihin?

Kun päätän osallistua kilpailuun, varaan tarpeeksi aikaa ohjelman harjoittelemiseen. Teen aikataululuonnoksen lähtöhetkestä kilpailuun. Mielikuvaharjoittelu on todella tärkeä työkalu kun hion jonkin teoksen huippukuntoon. Mielikuvaharjoitteluuni kuuluu nuottien lukeminen, pedaalien ja nuottien läpikäyminen päässäni ja ihanteellisen konserttitilanteen kuvitteleminen.

Viimeiset kaksi viikkoa ennen kilpailua käytän enemmän aikaa mielikuvaharjoitteluun kuin harpun soittamiseen. Siten myös sormet pysyvät pehmeämpinä ja saan paremman soinnin. Tärkeintä on pysyä keskittyneenä soittaessa. Jooga ja meditaatio laskevat stressitasoani. Yhdessä mielikuvaharjoittelun kanssa ne auttavat suunnittelemaan koko tilanteen etukäteen. Siten en jännity niin helposti konserttilavalla.

Kuka tai mikä on inspiroinut sinua muusikkona?

Opettajaltani Sarah O’Brienilta opin paljon soittamisesta ja ilmaisusta. Yksi tärkeimmistä asioista on hyvä, lämmin sointi. Hyvän soinnin avulla tavoittaa yleisön paremmin. Sarahin kanssa opiskellessani opin myös tulkitsemaan musiikkia omalla tavallani. Jokaisella on erilaisia ajatuksia musiikin tulkinnasta. On tärkeää tietää mitä haluan itse sanoa musiikilla.

Onko sinulla suosikkikappaletta?

Joihinkin kappaleisiin käytän enemmän aikaa että pystyn ilmaisemaan tunteeni kuten haluan. Esimerkiksi Guillaume Connessonin ja Ami Maayanin menevät Toccatat sopivat minulle hyvin. Toisaalta ihailen Louis Spohrin Fantasiaa, jota olen soittanut paljon viimeisen kahden vuoden aikana. Tiedän tarkalleen mitä haluan ilmaista, ja tilanteesta tai omasta mielentilastani riippuen soitan sen eri tavalla. Koska tunnen kappaleen niin hyvin, pystyn soittamaan vapaasti.

Mitä sanoisit nuorille jotka haaveilevat harpistin urasta?

Tärkeintä on tehdä sitä mikä tekee sinut iloiseksi. Jos valitset muusikon tien, älä pelkää tulevaisuutta. On niin monia mahdollisuuksia: voimme nykyään soittaa eri tyylejä kuten jazzia, poppia, klassista, opettaa oppilaita, soittaa orkesterissa ja paljon muuta. Opiskelujen aikana löydät oman polkusi, mikä sopii juuri sinulle ja tekee sinut onnelliseksi. Ole avoin ja ime itseesi niin paljon vaikutteita kuin mahdollista. Jos sinulla on suunnitelma, sinun on uskottava siihen ja tehtävä töitä sen eteen.

Viviane Nüscheler. Kuva: Loris Costacurta

Pauliina Kallio on Suomen harpistit ry:n puheenjohtajaHän opettaa harpunsoittoa Pohjois-Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Hyvinkään ja Lapin musiikkiopistoissa, Oulun konservatoriossa sekä Saksalaisen koulun musiikkikoulussa ja toimii Sibelius-Akatemiassa harpun pedagogiikkaopettajana.

Pauliina on monelle harpistille tuttu Lohjan ja Kaarinan musiikkileireiltä, joista jälkimmäistä hän on ollut mukana perustamassa ja johtaa edelleen kolmen muun muusikon kassa. Pauliinalla on vakituinen duo huilisti Anne-Mari Vainion kanssa.

Pauliina on yksi Helsinki Harp Festivalia suunnitelleista ja toteuttaneista harpisteista, ja hän johti festivaalilla harppuorkesteria. Pauliina kertoo festivaalin toteuttamisesta ja yhteissoiton ihanuudesta. Haastattelun teki Katri Tikka.

Millainen kokemus festivaalin suunnittelu ja toteuttaminen oli?

Festari oli kokonaisuutena supernopea, supertehokas ja superhieno kokemus. Alle vuodessa saatiin koko tapahtuma esiintyjineen, rahoituksineen ja järjestelyineen kuntoon! Suurin kiitos kuuluu Päiville, jonka idea tämä oli, ja joka käsittämättömän upeana duracel-organisaattorina oli ehtymätön energianlähde. Sibelius-Akatemia tarjosi myös ammattiosaamistaan tapahtuman tuottajana. Yhteistyö oli hedelmällistä ja opettavaista! Ja mikä uskomaton ajoitus viime keväänä, että ehdittiin juuri ennen koronaa!!!

Mikä esitys, konsertti tai tilanne jäi erityisesti itsellesi mieleen festivaalilta yleisön puolelta?

En voi nostaa mitään erityisesti, koska kaikki oli upeaa. Pelkästään se ihana todellisuus, että koko ajan saa kuulla tätä soitinta, jota soittavat toinen toistaan taitavammat ja persoonallisemmat taiteilijat, kaikki konsertit olivat erilaisia ja toivat soittimen puolia uusilla tavoilla esiin. Erityisesti mieleen jäivät myös ne nuoret oppilaat, jotka seurasivat festivaalia aamusta yöhön päivästä toiseen välillä esiintyen, välillä yleisössä ja muistelevat tapahtumaa edelleen onnellisina.

Sinut on nähty monesti harppuyhtyeitä ohjaamassa ja organisoimassa, Suomen Harpistit ry:n tapahtumien lisäksi mm. Lohjan musiikkileireillä ja Musikinstitutet Kungsvägenin ”Legenden om Ravenhjärtas harpa” -produktiossa. Miksi yhtyesoitto on mielestäsi tärkeää harpisteille?

Syitä on monia! Paitsi että suurin työllistäjä harpisteilla on orkesteri, se jo kertoo, että yhdessä pitää osata soittaa. Musiikkiopistojen orkesteritarjonnassa harppu on tärkeä, mutta joskus hankala soitin; miten saada itse soitin paikalle säännöllisesti viikoittain, mistä stemmat pienille soittajille, miten taata stemmakavereita ja sektiotukea aloitteleville soittajille. Harppuleirien etuna ovat tiivis yhdessäolo, jolloin soittimia ei tarvitse kuskata monta kertaa paikalle, soittajat tutustuvat toisiinsa yli musiikkiopistorajojen, harjoitellaan paljon yhdellä kertaa ja kuullaan paljon harpun sointia, opetellaan yhtäaikaisuutta ja toisten kuuntelemista.

Miten valitset kappaleita harppuyhtyeelle?

Saatan aloittaa pelkästä tutusta laulumelodiasta tai yksinkertaisesta soolokappaleesta. Tai yritän löytää joko valmiiksi kirjoitettuja moniäänisiä harpputeoksia tai sovitan itse. Stemmoissa täytyy olla huomioituna kaikenikäiset ja -tasoiset. Joskus soitetaan pelkistä sointumerkeistä ja melodiasta, joskus lähtökohtana on pianolle kirjoitettu nuotti. Joskus soitetaan valmiista monelle harpulle tarkoitetuista stemmoista, mutta pyrin aina saamaan soivasta lopputuloksesta mahdollisimman täyteläistä ja harpulle ominaista sointia

Mitä neuvoja antaisit harpistille, joka haluaa perustaa oman harppuyhtyeen?

Ensinnäkin kannattaa perustaa. Yhtyeellä voi soittaa niin paljon kivaa ja se soi heti hyvin. Logistiikka on oleellinen osa eli missä, milloin, millä soittimilla, kuka roudaa, ja sitten kaiken tiedottaminen. Joskus ajattelin että apua, 20 soittajaa, miten jaksan tehdä kaikille omat stemmat, kunnes tajusin, että soittavathan sinfiksessäkin esim. kaikki sellot samaa stemmaa. Yhdessä samaa stemmaa soittaminen on todella voimaannuttava kokemus!

Olet paitsi harpisti, myös laulaja ja kuoronjohtaja. Mitä harpisti voi mielestäsi oppia laulamisesta, tai laulaja harpistilta?

Paljon! Laulajana kaikki lähtee hengittämisestä, ja sen tuominen soittoon on ihan oleellista. Linjojen ja fraasien löytäminen saattaa olla helpompaa kun ne ajattelee laulamisen kautta. Mutta soittajana teosten harmoniat ja tekstuuri avautuvat ehdottomasti selkeämmin kuin pelkkää melodialinjaa seuratessa. Harppuoppilaani ovat säestäneet usein lapsikuorojani, ja näissä tilanteissa kaikki voittavat. Kaikki palvelee lopulta itse musiikkia.

Olet itse myös ahkera kamarimuusikko. Mikä on oma lempikokoonpanosi? Entä teos?

Ehkä voiton vie huilu-alttoviulu-harppu -trio. Siinä on sellaista soinnin kauneutta, kuulautta ja myös täyteläisyyttä, josta pidän. Ja se lempiteos on Debussyn Sonaatti tälle kokoonpanolle. Miten joku osaakin säveltää niin upeasti!! Mutta harppu on aivan huippusoitin tässäkin, en nyt keksi soitinta jonka kanssa ei toimisi yhteissointi. Trumpetti, oboe, viulu, sello, marimba, klarinetti, kaikki sopivat. Harppu sopeutuu niin moneen!

Päivi Severeide on Turun Filharmonisen orkesterin sooloharpisti ja Sibelius-Akatemian harpunsoiton professori. Hän on esiintynyt useiden orkesterien solistina ja kantaesittänyt lukuisia suomalaisia soolo- ja kamarimusiikkiteoksia harpulle. Päivi on toiminut myös Suomen harpistit ry:n puheenjohtajana ja oli Helsinki Harp Festivalin primus motor ja taiteellinen johtaja. Katri Tikka haastatteli Päiviä festivaalin järjestämisen herättämistä ajatuksista.

Miten ajatus järjestää festivaali syntyi?

Ajatus harppufestivaalista lähti siitä, että olin Sibelius-Akatemian harppuluokan kanssa vierailulla alkuvuodesta 2019 Norjassa Oslossa Harp Academy Voksenåsenissa, jota emännöi Norjan Musiikkikorkeakoulun harppuprofessori Isabelle Perrin. joka on myös World Harp Congressin puheenjohtaja. Seminaariviikonlopun päätteeksi norjalaiset ja ruotsalaiset kutsuivat itsensä Helsinkiin, kun suunniteltiin, millä tavoin kokoontuminen saisi jatkoa. Aluksi ajattelimme Suomen Harpistit ry:n hallituksessa pientä seminaariviikonloppua, mutta suunnitelmat kehittyivät innostuksen myötä siten, että festivaali laajeni viisipäiväiseksi sisältäen toistakymmentä konserttia, musiikkihetkiä Musiikkitalon aulassa ja keskustakirjasto Oodissa, mestarikursseja, kansainvälisen kilpailun, useita kantaesityksiä ja spontaaneja kohtaamisia.

Keitä oli mukana järjestämässä festivaalia?

Sibelius-Akatemia lähti tukijana alusta lähtien mukaan, ja sitä kautta saimme tilat ja tuotantohenkilökuntaa. Muuten työ käytännössä jakautui Suomen Harpistit ry:n hallituksen jäsenille ja aktiivijäsenille. Lisäksi festivaali sai muutamia ulkopuolisia sponsoreita kilpailun palkintoja varten. Me harpistit teimme työmme talkoona. Taiteellisena johtajana tein kaikenlaisia töitä lähtien oikoluvusta roudaamiseen, esiintymiseen, kääntämiseen, tiedotukseen.

Miten ohjelma muotoutui?

Ohjelmassa haluttiin panostaa suomalaiseen ja naapurimaiden harppumusiikkiin. Harpisteilta kysyttiin kotimaassa ehdotuksia, ja lisäksi mietimme taiteellisessa työryhmässä (Pauliina Kallio, Saara Olarte, Reija Bister, Lily-Marlene Puusepp ja minä) parhaita kotimaisia teoksia, ja kutsuimme naapurimaista kiinnostavia taitelijoita jotka olivat kunnostautuneet esimerkiksi säveltäjinä (norjalainen Uno Vesje), teosten etsimisessä (Delphine Constantin Reznik ja A.E. Prattén musiikki) mielenkiintoisina yhtyeinä (virolainen Ensemble Una Corda) tai pedagogeina. Kilpailu keskittyi sen sijaan harpun ns. kantaohjelmistoon. Saimmekin kiitosta siitä, että kansainväliset harppufestivaaleja kolunneet vieraamme kokivat jotain aivan muuta harppuohjelmistoa, kuin on usein totuttu kuulemaan.

Millainen kokemus festivaalin järjestäminen oli?

Erittäin opettavainen ja työläs, mutta ehdottomasti vaivan arvoinen. Delegoinnin opettelun lisäksi sisällön tarkistaminen esim. mainonnassa ja tiedotuksessa vei yllättävästi aikaa. Henkilökohtaisella tasolla opettelin taiteellisen työn ja järjestämisen yhdistämisen, aiemmin olin tehnyt aina vain jommankumman asian kerrallaan. Yhteisöllisyyden vahvistuminen harpistien keskuudessa ja soittimemme saama positiivinen huomio jää mieleen pitkäksi aikaa ja kantanee kauas.

Jäikö joku konsertti erityisesti mieleen sinulle?

Uno Vesjen kantaesityksessä hän eräässä osassa yhdisti nauhalta teuraalle menevien sikojen ääntelyä harpun livesoittoon. Kokemus jäi mieleen suorastaan jäytämään useaksi päiväksi. Yleisö osoitti konsertin jälkeen suosiotaan seisaaltaan toivuttuaan esityksestä. Laura Hynnisen kuvataide yhdistettynä hänen musiikkiinsa sävähdytti, ja Anni Kuusimäen loppuunmyydyssä konsertissa yleisö huokaili upeiden luontokuvien äärellä pilkkopimeässä salissa Sibeliuksen musiikin soidessa harpulla. Kurkussa kuristi liikutus ja ylpeys kaikissa konserteissa harpistien monipuolisuudesta. Oli myös ilo kuulla nuoria soittajia festivaalin alkupäivinä, kun he esiintyivät Gabriella Bosion mestarikurssin päätteeksi. Taso on noussut huimasti ja soiton ilo välittyi kaikille kuulijoille. Oli myös kunnia tuoda esiin suomalaisen harppumusiikin ja harpismin uranuurtaja Reija Bister hänelle omistetussa konsertissa, jossa me hänen oppilaansa soitimme suomalaisia harpputeoksia Reijan muistelujen lomassa.

Onko Helsinki Harp Festivalille tulossa jatkoa?

Vahvasti ajatukset ovat siihen suuntaan, että tapaamme näissä merkeissä lähivuosina. Ruotsiin on suunnitteilla vastaavanlainen tapahtuma Göteborgiin ikään kuin kierrättäen festivaaliamme, mutta sen tämän hetken tilanne on vielä auki.

Jos esittäisit toiveen, millainen konsertti/työpaja/muu tapahtuma jota ei tällä kertaa ollut, olisi seuraavan tapahtuman ohjelmassa?

Emme pystyneet esittämään harppukonserttoja eikä niin paljoa kamarimusiikkia suurilla kokoonpanoilla, kuin tahto olisi ollut. Barokkiharppu ohitettiin aikataulu- ja painotussyistä tällä kertaa. Myös joitain yksittäisiä hienoja taiteellisia ideoita jouduttiin jättämään pois aikataulu- ja kustannussyistä. Viisi päivää tuli todella nopeasti täyteen ohjelmaa. Jos ja kun lähdemme tekemään uutta festivaalia, täytyisi apurahat olla etukäteen valmiina.

Heräsikö festivaalin myötä joku ajatus, jonka haluaisit jakaa harppuyhteisön kanssa?

Jo ennen Helsinki Harp Festivalia ajattelin, että harppu on todella monipuolinen ja vivahteikas soitin. Festivaalin jälkeen olin siitä huolimatta todella yllättynyt siitä, mihin kaikkeen upea soittimemme taipuukaan ja miten voimme olla ylpeitä kaikesta osaamisesta ja rohkeista avauksista harpun kanssa täällä pohjoisessa. Harpistien keskinäinen yhteistyö ja kannustus toisiaan kohtaan lämmitti sydäntäni.

Päivi Severeide. Kuva: Seilo Ristimäki

Iván Bragado Poveda on Viron kansallisorkesterin ERSOn tuore sooloharpisti vuodesta 2019. Hän on kotoisin Espanjasta ja aloitti Päivi Severeiden oppilaana Sibelius- Akatemiassa vuonna 2015. Iván ideoi Helsinki Harp Festivalin ohjelmassa olleen kilpailun ja toimi kilpailusihteerinä. Katri Tikka haastatteli Ivánia kilpailun järjestämisestä.

Mistä sait idean järjestää kilpailun?

Ajatus järjestää harppukilpailu Suomessa oli ollut mielessäni jo vuodesta 2015 jolloin tulin Suomeen. Omassa kehityksessäni muusikkona kilpailuilla oli tärkeä osa. Espanjan kansallinen harppukilpailu ”ArpaPlus” järjestetään joka vuosi eri kaupungissa, ja osallistuin siihen monta kertaa ennen kuin aloitin ammattiopinnot. Minulla on kilpailusta niin paljon lämpimiä muistoja, että toivoin saman olevan mahdollista Suomessa. Kun Helsinki Harp Festivalia alettiin suunnitella, ehdotin kilpailun järjestämistä Päivi Severeidelle. Hän oli hyvin myönteinen ja kannustava alusta saakka ja hänellä oli tärkeä rooli kilpailun toteuttamisessa. Oli täydellinen hetki toteuttaa unelmani!

Miksi kilpailut ovat mielestäsi tärkeitä ja hyödyllisiä?

Mielestäni kilpailut auttavat tavoitteiden asettamisessa. Ihanteellinen tavoite olisi soittaa aina korkeimmalla musikaalisella tasolla joka on sillä hetkellä mahdollista. Kilpailuista saa myös monenlaisia palkintoja, kuten rahaa ja stipendejä tai konserttikiertueita, joiden avulla voi jatkaa kehittymistä. Kilpailuhenkisessä maailmassa kilpailemisen kautta oppii mielenhallintaa jota tarvitaan vaikkapa orkesterien koesoittoihin osallistuessa. Mielestäni kilpailu on turhaa jos tavoite on vain palkinnon voittaminen eikä muulla ole väliä. Kilpailuun valmistautuminen on upea mahdollisuus kehittyä myös ihmisenä, ja se välittyy sydämestä konserttilavalla. Sijoituksella ei ole väliä: osallistuminen ja esiintyminen on jo onnistuminen!

Millainen kokemus kilpailun järjestäminen oli?

Se oli todella työlästä. Pidin yhteyttä kilpailuun hakeneiden kanssa, pidin heidät ajan tasalla käytännön asioista, vastaanotin kilpailun aikana ja pidin huolta että heillä oli hyvä ja tervetullut olo. Rauhallisen ilmapiirin luominen on hyvin tärkeää kilpailuissa, ja sen aikaansaamiseksi tarvitaan huolellista järjestelyä. Mutta se ei ollut mitään sen työmäärän rinnalla, jonka Päivi teki kutsuessaan juryn koolle ja hankkiessaan tarvittavat apurahat kaiken muun ohella. Se olisi ollut mahdotonta ilman häntä ja koko toimikuntaa (Päivin lisäksi mm. Saara Olarte, Eeva Hohti, Pauli Raitakari ja Pauliina Kallio). Sain työskennellä todella ammattitaitoisten suomalaisten harpistien kanssa. Toivon että seuraava kilpailu voidaan järjestää pian!

Mitä neuvoja haluaisit antaa nuorelle harpistille joka haluaa osallistua kilpailuun?

Älä koskaan lähde kilpailuun voittaaksesi palkinnon, vaan antaaksesi parhaasi ihmisenä ja korkeimmalla sinulle mahdollisella musikaalisella tasolla. Valmistaudu huolellisesti ollaksesi riittävän itsevarma. Soita paljon ystäville ja perheelle, aina ystävällisessä ja rakentavassa ympäristössä jossa tuetaan kasvuasi.

Iván Bragado Poveda. Kuva: Päivi Severeide

Suomen Harpistit ry tiedottaa

Harpisti Emmanuel Ceysson, Sibelius-Akatemian vieraileva professori tulee Suomeen seuraavan kerran viikolla 48 marraskuun lopulla, ja sitä seuraavan kerran keväällä 2021.

Mestarikurssi on avoin yleisölle. Kurssille osallistuvat Sibelius-Akatemiassa opiskelevat harpistit, sekä muutama Suomen musiikkioppilaitoksista valittu nuori.

Vuonna 2019 valittiin ensimmäiset neljä nuorta. Toinen videokoesoitto järjestetään syyskuussa 2020. Ohjelmaan voivat hakea 2001-2012 syntyneet harpistit. Haku tapahtuu videotallenteella. Tallenteella tulee olla kaksi eri tyylistä teosta, joiden yhteiskesto maksimissaan 12 minuuttia.

Surveypal-linkki hakulomakkeelle toimitetaan Suomen harpistit ry:n jäsenille sähköpostina syyskuussa 2020.

Etkö ole vielä Suomen harpistit ry:n jäsen? Liity yhdistyksen jäseneksi niin saat ajankohtaisimmat tiedot tärkeistä tapahtumista.

Suomen harpistit ry järjestää joka vuosi Harpputapahtuman, jota tuo yhteen suomalaisia harpisteja, niin ammattilaisia kuin harrastajiakin, sekä harppumusiikista kiinnostuneita.

Harpputapahtuman ohella vuosittain pidetään vuosikokous, jossa valitaan yhdistyksen hallitus ja keskustellaan yhdistyksen toiminnasta.

Lisäksi ajoittain järjestetään muita tapahtumia kuten mestarikursseja, konsertteja ja työpajoja.

Seuraava vuosikokous järjestetään syksyllä 2020 ja Harpputapahtuma keväällä 2021.

Ajankohtaisimmat tiedot yhdistyksen tapahtumista saa jäsensähköpostissa. Liity jäseneksi

Helsinki Harp Festivalin osana järjestetty Helsinki Harp Competition oli ensimmäinen Suomessa järjestetty kansainvälinen harppukilpailu. Kilpailuun osallistui 11 nuorta kahdeksasta eri maasta: Italiasta, Belgiasta, Sveitsistä, Puolasta, Englannista, Japanista, Suomesta ja Turkista.

Kilpailun tuomariston muodostivat kapellimestari, viulisti ja säveltäjä Jaakko Kuusisto (puheenjohtaja), harpistit Reija Bister (suomi), Gabriella Bosio (Italia) ja Isabel Moreton (Saksa) sekä klarinetisti Harri Mäki.

Kilpailussa palkitut:

1. palkinto 1800€ ja esiintyminen Kuopion kaupunginorkesterin solistina: Viviane Nüscheler, Sveitsi
2. palkinto 1000€: Luna Vissers, Belgia
3. palkinto 500€: Irene Pauletto, Italia

Suomen säveltäjien myöntämä palkinto parhaasta Vladimir Agopovin kappaleen esityksestä,  500€: Viviane Nüscheler.

Lue Viviane Nüschelerin haastattelu.

Viviane Nüscheler. Kuva: Bertel Lindell

Helsinki Harp Festivalin kursseille voi nyt ilmoittautua. Mestarikurssi ja katselmuskonsertti ovat suunnatut lapsille ja nuorille. Osallistujamäärä on rajallinen. Lauantain harppuorkesteri Nuoret Harput on avoin kaiken ikäisille harrastajille. Mestarikurssille hyväksytyille ilmoitetaan viimeistään seuraavalla viikolla (vko 4).

Torstai-illan katselmuskonserttia lukuunottamatta tapahtumiin osallistuminen edellyttää  festivaalipassin ostoa.

 

Lasten ja nuorten mestarikurssi, opettajana Gabriella Bosio to 13.2.2020

Ilmoittautuminen 15.1.2020 klo 9.00 alkaen osoitteeseen harppukurssit@gmail.com. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä klo 9.00 alkaen.
Viestiin mukaan:
-soittajan nimi
-ikä
-kappaleen nimi
-oppilaitos ja opettaja
-soitatko pedaali- vai pikkuharppua
Harppu harrastuksena -lämmittely ja katselmuskonsertti to 13.2.2020 klo 17.30 ja 19.30
Ilmoittautuminen 15.1.2020 klo 9.00 alkaen osoitteeseen harppukurssit@gmail.com.
Viestiin mukaan:
-soittajan nimi
-ikä
-oppilaitos ja opettaja
-kappaleiden tai kappaleen nimi ja kestot (8 min maksimikesto)
-soitatko pedaali- vai pikkuharppua
-osallistutko lämmittelyyn klo 16.15-17 vai et. Lämmittelyyn tarvittaisiin oma soitin, jos hankaluuksia tässä, kerrothan sähköpostissasi.
Nuoret harput -harppuorkesteri la 15.2.2020 klo 14.45-15.45
Ilmoittautuminen 15.1.2020 klo 9.00 alkaen osoitteeseen harppukurssit@gmail.com. Kaikki mahtuvat mukaan!  Oma soitin mukaan.
Viestiin mukaan:
-soittajan nimi
-sähköposti
-jos hankaluuksia tuoda oma soitin, mainitsethan asiasta.